Luotettava sosiaali- ja terveyspalvelujen
yhteistyökumppani vuodesta 1995.

Lapsen kielen kehitys ja kielihäiriöt

Lapsen kielen kehitys alkaa jo varhain vauvaiässä. Noin seitsemällä prosentilla suomalaisista lapsista on jonkintasoinen kehityksellinen kielihäiriö, mikä usein ennakoi esimerkiksi oppimisvaikeuksia.

Lapsen kielen ja puheen normaalista kehityksestä

Vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa vauvan kommunikaatiotaidot kehittyvät: eleistä, ääntelystä ja itkusta siirrytään asteittain ymmärrettävän puheen tuottamiseen. Noin neljän kuukauden iässä vauva oppii nauramaan ja muutaman kuukauden kuluttua tästä alkaa jokeltelu. Jokeltaen syntyneistä tavuista kehittyvät myöhemmin varsinaiset ensisanat, jotka ovat usein yksikonsonanttisia. Vaikka lapsi yleensä sanoo ensimmäiset sanansa 1-vuotiaana, tässä esiintyy paljon yksilöllistä vaihtelua.

Kielihäiriön ilmenemismuotoja

  • Ensisanojen myöhästyminen
  • Sanavaraston karttumisen hitaus
  • Kuullun ymmärtämisen vaikeudet
  • Vaikeus yhdistää sanoja lauseiksi
  • Vaikeus ymmärtää toimintaohjeita
  • Vaikeus ymmärtää lukemaansa tekstiä ja noudattaa toimintaohjeita
  • Puheen tuoton motoriset ongelmat

Kehityksellinen kielihäiriö – mikä se on?

Puheen- ja kielen kehityksen poikkeavuudet ovat yleisiä lasten kehityshäiriöitä – jopa 19 %:lla lapsista todetaan puheen kehityksen viivästymistä. Kehityksellisestä kielihäiriöstä puhutaan, kun lapsen kielellinen oppiminen ja toimintakyky eivät kehity iän mukaisella tavalla. Kielihäiriöillä ei ole yhtä yksittäistä selittävää tekijää; ongelmien takana voivat olla niin kielelliset kuin vuorovaikutukselliset syytkin sekä puheliikkeiden tuottamisen vaikeudet. Puheterapeutille lapsi ohjataan tavallisesti neuvolan ikäkausitarkastuksesta tai varhaiskasvatuksen ammattilaisen pyynnöstä.